Manuaalinen hoito soveltuu koko kehon käsittelyyn. Hoidon avulla pyritään vapauttamaan nivelten välisiä lukkotiloja ja lihasjännityksiä. Toimenpiteen aikana voi kuulua erilaisia naksahduksia tai naksahdusten sarjoja. Oletetaan että nivelten väliin syntynyt kaasu tai ilmakuplat saattavat aiheuttaa ääntä. Manuaalinen hoito on tehokas kun se suoritetaan oikealla tavalla.

Potilaan oirekuvaus on hyvin tärkeä. Sen avulla pystytään päättelemään missä häiriötiloja on. Hoitaja tutkii potilaan lihastonuksen, ihon ja kudostyypin käsillä ja silmillä. Häiriintyneen alueen tavallisimpia tunnusmerkkejä ovat kylmä ihon pinta ja jännittynyt lihaksisto sekä kipu.

Hoitajan kädet asetetaan kipualueelle. Lihasten avulla pyritään nivelen liikkuvuus palauttamaan normaaliksi. Lihaksia venyttelemällä ja kiertämällä saadaan verenkierto vilkastumaan ja happimäärä lisääntymään kudoksissa niin että lihasjännitys laukeaa (todettu lämpökameran avulla). Sen myötä kipu helpottaa. Koska ei ole kysymys nikaman ”paikalleen menosta” itse nikamiin tai nikamarunkoon ei kosketa. Hoito suoritetaan lihasten, sidekudosten ja kalvojen avulla. On olemassa satoja eri menetelmiä ja manipulaatiomuotoja.

Hoitokertoja potilaille kertyy n. 1-4. Mikäli selästä on kysymys pyritään hoitamaan yhtä kipualuetta kerrallaan. Vältetään useamman kipualueen hoitamista samalla hoitokerralla. Sopiva hoitoväli on noin viikko. Ennen manuaalista hoitoa tutkitaan minkälainen jousto potilaan kudoksissa ja luustossa on ja mikä on nivelten yleinen liikkuvuus. Tässä yhteydessä tulee myös huomioida potilaan yleiskunto ja ikä. Samanaikaisia päällekkäishoitoja ei suositella käytettäviksi. Rinnakkaishoitona voi käyttää esim. hierontaa, akupunktuuria, akupainallusta, kylmä- ja kuumahoitoa sekä TNS:a.

Tukirangan ongelmat voivat uusiutua mikäli potilas ei ryhdy omatoimisesti liikkumaan, kiinnittämään huomiota levon ja rasituksen väliseen suhteeseen sekä ravintotekijöihin.

Potilaille pyritään antamaan mahdollisimman monipuoliset ohjeet omatoimisuuteen.